Ihmisten liikkumattomuus on tikittävä kansanterveysaikapommi. Siitä koituvien vuosittaisten terveydenhuoltokustannusten on arvioitu pelkästään Suomessa olevan jo 3-4 mrd. euron luokkaa. Sen lisäksi, mitä arkiliikunnan edistämisen keinoin voidaan tehdä, tulisi katseita kääntää myös ihmisten vapaa-ajan viettoon. Jopa 95% lapsista viettää kansallista maksimisuoritusta (2 tuntia / pvä) enemmän aikaa päätelaitteiden ääressä.
Maastoliikunta – lähiliikuntaa parhaimmillaan
Maastoliikunta, etenkin polkujuoksu ja maastopyöräily ovat voimakkaasti kasvava harrastuksia ja ulkoilumuotoja, jotka ovat viime vuosina nousseet perinteisen patikoinnin ja retkeilyn rinnalle, tai jopa ohitse. Tuore MEK:n kesän luontoaktiviteettien kehittämisstrategia 2015-2018 tunnustaa maastopyöräilyn kasvaneen suosion, mutta samalla myöntää, että valtakunnallisesti ollaan kehittämistoimenpiteiden osalta yhä lapsenkengissä. Varsinaisia kuntien maastopyöräilyreitistöjä ei Suomessa juuri ole, vaikka potentiaalisia harrastajia on satoja tuhansia. Maastopyöräily ja polkujuoksu ovat lähi- ja luontoliikuntaa parhaimmillaan, ja harrastuspaikoiksi kelpaavat useimmat metsäpolut, kuntoradat ja jopa metsäautotiet sellaisinaan. Maastoliikuntareittien toteuttaminen onkin erittäin kustannustehokas tapa lisätä ihmisten liikunnallisia aktiviteetteja, sillä reittien kustannukset koostuvat lähinnä keveistä siltarakennelmista, mahdollisten kosteiden paikkojen sorastuksesta sekä reittien merkinnästä, opastuksesta ja markkinoinnista.
Maastopyöräily mielletään usein extremeliikunnaksi. Tämä mielikuva lienee peräisin internetin syövereistä, YouTuben ja muiden videopalveluiden hittivideoista, joissa kaahataan hurjia alamäkireittejä kuuttakymppi alas niin, että luita murtuu ja päitä katkeilee.
Kuva maastopyöräilystä ei voisi olla kauempana todellisuudesta. Maastopyöräily (ja polkujuoksu) ovat käytännössä vain hiukan helpompi ja mukavampi tapa nauttia luonnosta, ulkoilmasta ja mainioista poluista. Sähköavusteisten pyörien ja läskipyörien myötä yhä useammat pystyvät nauttimaan luonnosta – lapset, isovanhemmat ja jopa liikuntarajoitteiset voivat päästä kulkemaan poluilla entistä helpommin. Läskipyörät tekevät mistä tahansa maastosta helpompaa paksujen renkaiden tasoittaessa kulkua ja vakauttaessa pyörän tasapainoa. Sähköavustus taas pelastaa, mikäli reitti olikin liian vaativa tai pitkä. Läskipyörien myötä esim. hiihto- ja lumikenkäreittejä, moottorikelkkauria ja huskysafarireittejä voidaan yhdistää ns. monikäyttöreiteiksi jolloin saadaan yhä useampi ihminen nauttimaan luonnosta ympäri vuoden.
Lähipolut hyötykäyttöön!
Suomessa ollaan onnekkaassa asemassa, sillä vaikka harvaa yhdyskuntarakennettamme usein syystäkin suomitaan, on se mahdollistanut sen, ettei juuri kenenkään kotiovelta ole kahtasataa metriä pidempää matkaa metsään. Metsien muodostamat viherkäytävät asuinalueiden ja talorivien välissä muodostavat useissa kaupungeissa kattavan viherverkon, joka on täynnä valmiita polkuja. Nämä polut vain pitää tallentaa kartalle ja julkaista helposti lähestyttävässä muodossa; niin paperikarttana kuin kunnan sivuilla GPS-laitteisiin ladattavina reitteinä. Voiko helpompaa ja halvempaa lähiliikuntapaikka”rakentamista” ollakaan? Esimerkiksi Oulussa lähipolkuja on useita satoja kilometrejä, aivan yhdyskuntarakenteen sisällä tai sen reunoilla. Allekirjoittanut ajoi vastikään yli 30 kilometrin metsäpolkulenkin menemättä kertaakaan kahta kilometriä kauemmaksi kotoaan. Ja tämä kaikki alle viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
Oulun seudun kunnista Liminka toteutti laajan reitistön yhden kesän aikana, ja Kempele suunnittelee omaa reitistöään kovalla vauhdilla tälläkin hetkellä. Limingan kunnan kirjastosta voi itse asiassa jo vuokrata läskipyöriä huikeaan viiden euron vuorokausihintaan. Hienoa, Liminka!
Pyörämatkailusta potkua paikallistalouteen
Pyörämatkailu elää huikeaa nousukautta Euroopassa. Euroopan parlamentin arvion mukaan yli 20 miljoonaa ihmistä yöpyvät pyörämatkoillaan käyttäen rahaa yli 9 miljardia euroa vuodessa. Suuri osa pyörämatkailijoista nauttii hiljaisista vähäliikenteistä maaseututeistä, niin päällystetyistä teistä kuin sorateistäkin, mutta myös paikkakuntien väliset jokivarsireitit, puistot ja kumpuilevat metsämaisemat houkuttelevat ihmisiä viettämään useitakin päiviä pyörän selässä. Ja mikäs sen parempi tapa nähdä kaupunkia kuin hypätä pyörän päälle ja käydä vaikka shoppailemassa kaupunkipyörän kori täyteen nauttien välillä puistoista ja kaupungin kahviloista.
Luonto on ehdottomasti Suomen upein matkailuvaltti. Sitä ei ole hyödynnetty vielä juuri ollenkaan. Villi, kaunis, upea suomalainen luonto niin Järvi-Suomen kauniista vesistömaisemista Kainuun vaaramaisemiin, puhumattakaan Lapin upeasta tunturiluonnosta ympäri vuoden ovat tekijöitä, joista yhä useampi matkailija on valmis pulittamaan pitkän pennin, etenkin ohjatulla, all-inclusive-paketilla valmiine reitteineen, oppaineen ja laadukkaine majoitus- ja ravintolapalveluineen.
Mikä tahansa suomalainen kunta voi hyötyä tästä nosteesta reittejään kehittämällä ja markkinoimalla. Suomen eteläisimmällä tunturialueella, Syötteellä, maastopyöräily on lyönyt jo itsensä läpi tehden Syötteestä kenties valtakunnan tunnetuimman maastopyöräilykohteen, ja Metsähallitus sekä Pudasjärven kaupunki kehittävät yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa alueelle lisää niin kesä- kuin talvipyöräilyreittejäkin vauhdilla. Mm. Rovaniemi, Ylläs, Levi, Fiskarsin kylä ja Kontiolahden, Mäntyharjun, Limingan ja Kempeleen kunnnat ovat jo ottaneet tästä kopin ja seuraavat vauhdilla perässä. Miten asiat ovat maastoliikuntareittien osalta Sinun kunnassasi?
Pekka Tahkola on työskennellyt viisaan liikkumisen ja maastoliikunnan hankkeissa lähes 10 vuoden ajan. Hän toimii mm. Oulun seudun kävely- ja pyöräilykoordinaattorina, maastoliikuntareittien suunnittelun asiantuntijana, pyöräilylähettiläänä ja kansainvälisen talvipyöräilyjärjestön varapresidenttinä. Tahkola on myös Suomen kolmanneksi suurimman maastopyöräilytapahtuman, Syöte MTB:n järjestäjä ja perustaja, ja toimii päätyönsä ohella myös maastopyöräoppaana. Parhaillaan Tahkolalla on työn alla Kempeleen maastoliikuntareittien suunnitelman tekeminen.