Veropalauma – mitä se on?

Paikallisessa päätöksenteossa keskustellaan paljon verotulojen karkaamisesta ulkopaikkakunnille palvelujen kilpailuttamisen lisääntymisen myötä. Kuitenkaan palvelujen kilpailuttamisen veropalauman määrästä ei ole ollut esittää ensimmäistäkään tutkittua faktaa. Veropalauma käsitteenä onkin mielenkiintoinen ja aika pitkälti koskematon. Sitä tulisikin tutkia lisää ja käyttää myös laajemmassa kontekstissa kunnan kaupunki- ja palvelurakennetta suunnitellessa. Tässä blogissa keskitytään infrarakentamisen hankkeiden veropalaumaan, josta Navico Oy:lla on tuorehkoa tutkimustietoa vuodelta 2016.

Veropalauma infrarekentamisessa

Kun verovaroilla tehdään hankintoja, tulisi tilaajan intresseissä olla seurata, miten palvelun tuottamiseen käytetyt varat palautuvat kuntaan. Kunnissa ei nykyisin tehdä etenkään hankintojen osalta minkäänlaista jälkilaskentaa ostetun palvelun tuottamiseen käytettyjen varojen jakautumisesta.  Vastaavia jälkitarkasteluja tehdään harvoin myös omajohtoisen rakentamisen osalta. Veropalauman laskennan puuttumiseen vaikuttaa asian monisyisyys. Mitä tekijöitä tulisi tarkastella ja kuinka pitkälle varojen jäljittämisessä tulisi mennä?

Asiaa päätettiin tiettävästi ensimmäisen kerran selvittää vuoden 2015 loppupuolella, kun Kuopion ja Kajaanin kaupungit yhdessä Infra ry:n ja Navico Oy:n kanssa käynnistivät tutkimuksen. Tavoitteena oli selvittää jälkilaskennalla, miten eri urakoissa urakkasumma oikein jakaantui eri kuntien kesken.

”Karvalakkimalli” veropalauman määrittämiseen

Kuopiosta ja Kajaanista valittiin tarkasteluun yhdeksän infrarakennusurakkaa. Kolmesta urakasta ei saatu riittävän tarkkoja lähtötietoja, jotta veropalauman tarkastelu olisi ollut riittävän luotettava. Neljä tarkastelluista urakoista oli kaupungin omia urakoita ja kahdessa oli ulkopuolinen pääurakoitsija. Urakat olivat kaikki katujen rakentamiskohteita, joihin kuului yhtä lukuun ottamatta myös vesihuollon rakentaminen. Urakoiden kustannusten keskiarvo oli noin 1,1 M€.  Tarkastelun yhteydessä kehitettiin laskennan tueksi kehikko, missä tärkeimmiksi veropalaumaan vaikuttaviksi tekijöiksi valittiin pää- ja aliurakoitsijoiden ja työntekijöiden verotuskunta, tavaroiden ja materiaalien tuotanto- ja hankintapaikkakunta sekä kone- ja kuljetuspalveluihin liittyvien palvelujen hankinta, muut palvelut sekä yleiskustannukset. Suurin osa urakoiden kokonaiskustannuksista aiheutui urakkaan osallistuneiden henkilöiden palkoista (ka 39 %), tavaroista ja materiaaleista (ka 25 %) ja konekustannuksista (ka 18 %).  Muiden palvelujen osuus oli keskimäärin 10 % ja yleiskustannusten osuus 9 % luokkaa.

Paikallisten yritysten rooli keskeinen

Tarkastelluissa urakoissa veropalauma oli luonnollisesti suurin, mitä enemmän siinä käytettiin paikallisia yrityksiä. Kuopiossa veropalauma oli suhteellisen hyvällä tasolla keskiarvon ollessa 69,3 %. Prosentuaalisesti eniten pääomaa valui Kuopion ulkopuolelle konekustannuksista (veropalauma 18 %). Korkein veropalaumaprosentti oli palkkakustannuksissa (84 %) ja muissa palveluissa (83 %). Kuopiossa päästiin myös vertailemaan kolmea saman tyyppistä urakkaa, joissa kahdessa oli pääurakoitsijana kaupungin oma liikelaitos ja yhdessä paikallinen yksityinen urakoitsija. Veropalauma näiden kolmen urakan kesken oli käytännössä sama.

Kajaanissa veropalauma oli kauttaaltaan alhaisempi. Urakoissa käytettiin paljon ulkopaikkakuntalaisia aliurakoitsijoita ja työvoimaa. Tämä johtui osaltaan Talvivaaran kaivoksesta, joka sitoi paikallisten yritysten resursseja eikä kaupungin työmaihin riittänyt paikallista työvoimaa. Toisessa tarkastellussa urakassa peräti 99 % yleiskustannuksista ja 82 % palkoista meni muihin kuntiin verolle.

Taulukko 1. Veropalauma kustannuslajeittain Kuopion ja Kajaanin urakoissa

Miten veropalaumaa voi parantaa?

Tehty tutkimus on ainoastaan suuntaa antava. Pidemmälle menevien johtopäätöksien tekeminen vaatisi laajempaa otantaa eri kunnista ja eri tyyppisistä urakoista. Mutta jo tämän tutkimuksen perusteella voidaan antaa muutamia vinkkejä korkeamman veropalauman aikaan saamiseksi.

1. SELVITÄ. Jokaisen kunnan tulisi tehdä edes alustavaa tarkastelua jälkilaskennalla päästäkseen hajulle veropalauman suuruudesta.
2. VAADI RAPORTOINTIA. Tämä on sitä tilaajaosaamista. Vaadi urakoitsijoilta toteumatietoja urakasta ja sisällytä vaatimus tarjouspyyntöasiakirjoihin.
3. ENNAKOI. Tarjouspyyntövaiheeseen voi myös edellyttää urakoitsijoilta aliurakoitsijoiden nimeämistä etukäteen. Laatulupausmenetelmää käyttäen tämän asian voi myös pisteyttää laadun osuudessa.
4. KEHITÄ. Paikalliset toimijat eivät useinkaan kehity itsekseen, vaan ne vaativat aktiivista sparraamista. Markkinoiden kehittäminen on tilaajan tehtävä, jota laiminlyödään laajalti eri puolella Suomea. Markkinoiden kehittämiseksi tehty työ maksaa itsensä takaisen hetkessä kohonneena veropalaumana.

Otanta tehdyssä tutkimuksessa on liian pieni, jotta voitaisiin sanoa jotain varmuudella oman tuotannon ja yksityisten urakoitsijoiden tekemien urakoiden välisistä veropalauman eroavuuksista. Suurin kustannusvaikutus veropalaumaan on kuitenkin palkoilla sekä tavaroiden ja materiaalien hankinnalla. Jos kunnalla ei ole alan ammattilaisia ja tavarat ja materiaalit tulevat pitkälti kunnan ulkopuolisilta toimijoilta, on veropalauma alhainen pääurakoitsijasta riippumatta.

Timo Perälä työskentelee kaupunkien prosessien kehittämisessä yrittäen valottaa poikkihallinnollista vaikuttavuutta päätöksenteon tueksi. Perälä toimii yhdyskuntasuunnittelun, liikenteen, terveyden ja hyvinvoinnin sekä urheiluteknologian aloilla yhdistäen näiden elementtejä kestävämpien kaupunkiympäristöjen aikaan saamiseksi. Veropalauma kiinnostaa Perälää henkilökohtaisesti yhteiskuntatalouden vaikuttavuuden näkökulmasta.