Oulussa nousi otsikoihin mennä viikolla kaupunkipyöräjärjestelmän hankinnan keskeyttäminen. Aiheeseen on otettu kantaa sittemmin mm. Kalevassa (Antti Ervasti) ja KH:n varapj:n Henna Määtän blogitekstissä. Kannan nyt korteni kekoon puolueettomana asiantuntijana tässä asiassa hankintojen sekä teknisen toimialan päättäjänä toimimisen näkökulmasta. Näissä asioissa kun on kerran tullut autettua kaupunkeja ja kuntia eri puolilla Suomea. Valitettavan usein olen nähnyt Oulun esimerkin kaltaisen toimintatapojen nousevat esille julkisten hankintojen yhteydessä – kerta toisensa jälkeen.
Ensin avataan ikkunaa vähän isompaa näkökulmaan, eli päättäjänä toimimiseen etenkin teknisellä toimialalla (tai kaupunkiympäristön tai yhdyskuntatekniikan tms. toimialalla). Tekninen toimiala luo ja ylläpitää kaupungin / kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin mahdollistavaa toiminta-alustaa. Lisäksi toimiala vastaa isosta määrästä julkisia hankintoja, jotka sitten palvelevat koko yhteiskuntaa ja muiden hallintokuntien toimintaa (mm. kiinteistöt ja infraomaisuus). Tätä myöten teknisellä toimialalla päättäjänä toimiminen vaatii erityisesti kokonaisuuksien hallintaa ja yli hallintokuntien ylittävien vaikutussuhteiden ymmärtämistä.
Päättäjien yksi tärkeimmistä tehtävistä olisi hallita kokonaisuuksia ja pohtia esimerkiksi tässä blogitekstissä käsiteltäviä hankintoja etenkin strategisella tasolla. Samoin kuin operatiivisiin tuotantotason asioihin puuttuminen, yksittäisiin hankintoihin puuttuminen (ja vielä loppuvaiheessa) on pelkkää mikromanageerausta ja huomionhakuisuutta. Tämä kertoo tyypillisesti siitä, ettei kokonaisuuksia ymmärretä, niitä ei haluta ymmärtää tai aiheeseen ei ole edes tutustuttu. Usein tartutaankin kapeakatseisesti ilmiöön ja huudellaan siitä populistisesti hakien itselle poliittista pönkitystä. Haetaan säästöjä, mutta aiheutetaan päinvastoin kustannuksia. Tämä sama kaava toistuu joka puolella Suomea, ja se muodostaa kansallisesti kestämättömän tilanteen. Se tulee nimittäin erittäin kalliiksi. Seuraavaksi kerron Oulun esimerkin kautta miksi.
Oulussa tehty kaupunkipyöräjärjestelmän hankinnan keskeytys maksoi Oulun veronmaksajille heti keskeytyspäätöksen myötä. Hankintaa on nimittäin valmisteltu jo pitkään ja sitä on ollut tekemässä kiistatta Suomen parhaimmat osaajat. Parempaa porukkaa on hankala kasata Suomesta. Hankinnan avainhenkilöillä on myös ymmärrys hankinnan tärkeydestä koko kaupungin elinvoimaisuudelle, imagolle, kansalaisten terveydelle, hiilineutraaliuden tavoitteiden täyttymiselle ja matkailun kehittämiselle. Tässä tapauksessa hankinnan loppuvaiheessa päättäjät kävelevät omalla hataralla asiantuntemuksellaan sekä populistisilla yleistyksillään tämän asiantuntijaporukan ylitse. Tällä on sekä suoria suuriakin kertaluontoisia taloudellisia vaikutuksia että potentiaalisesti vielä suurempia kerrannaisvaikutuksia.
Ensinnäkin monivuotisen palvelusopimuksen hankintaprosessi ei ole ihan mikään pikku juttu. Aikaa, rahaa ja tupakkaa palaa paljon. Vuosi on lyhyt aika isojen ja monivuotisten hankintojen valmistelulle ja läpi viemiselle. Helposti voidaan ajatella, että otetaan lisäaika ja tehdään uudestaan ja paremmin. Noh, se maksaa. Hankintaprosessia ei voi vain tuosta vain aloittaa siitä kohdasta, mihin jäätiin. Eri hankintaprosesseissa mukana olleena ja niiden kokemuksien mukaan oma sivistynyt arvaus on, että Oulun kaupunki ottaa tässä takkiin suorina kustannusmenetyksinä jotain 100 – 200 000 €:n väliltä. Tämä summa ei huomioi niitä kuluja, mitä tarjonneet yritykset ovat käyttäneet hankintaprosessiin osallistumiseen. Hankinnan keskeytyksen laillisuus / laittomuus voi sekin vielä poikia lisäkustannuksia ja -jumppaa, jos kilpailuun osallistuneet yritykset päättävät ryhtyä kyseenalaistamaan keskeytyksen hankintalain hengen mukaisuutta.
—
Toiseksi, tähän tapaan tehdyllä loppuvaiheen hankinnan keskeyttämisellä on kovin negatiivinen vaikutus henkilöstöön. Ymmärtääkseni kaupunkipyörät ovat olleet strategisissa suunnitelmissa keskeisessä roolissa (mm. ympäristöohjelman kärkihankkeita) ja myös kaupungin budjetissa rahat on varattu. Yleensäkin mihin tahansa operatiiviseen toimintaan tai kuten tässä tapauksessa – hankinnan loppuvaiheessa tehty poliittinen puuttuminen – ei lisää sisäistä luottamusta eikä paranna työilmapiiriä. Kerrannaisvaikutukset voivat pahimmillaan olla sitä, että avainhenkilöt (ne parhaat osaajat) äänestävät jaloillaan. Sen hinta olisi jo todella kallis. Päättäjien yksi keskeisimmistä tehtävistä kuntapolitiikassa on rakentaa positiivinen ja rakentava luottamuksen ilmapiiri. Jos se rakoilee sisäisesti, ovat kerrannaisvaikutukset todella kalliit veronmaksajien kannalta.
—
Oulun kaupunkipyöräjärjestelmän hankinnan esimerkki ei ole mikään poikkeus. Kunnat hankkivat julkisilla hankinnoilla miljardien (noin 20 mrd.) edestä vuosittain tavaroita ja palveluja. Kansantalouden näkökulmasta ongelmana on hankintoja tekevien resurssien vähäisyys, hankintojen tekeminen oman työn ohessa kiireessä sekä osaamattomuus koko hankintaprosessista koko hankinnan elinkaaren ajalta sisältäen myös mm. sopimuksien valvonnan. Tämä on se kohta hankinnoissa, josta päättäjien olisi syytä olla huolissaan. Näiden isojen asioiden kuntoon saamiseen tulisi poliittisen keskustelun keskittyä. Yksittäisiin hankintoihin keskittymällä aiheutetaan enemmän hallaa kuin saavutetaan taloudellisia hyötyjä.
—
Kirjoittaja Timo Perälä on toiminut kuntien ja kaupunkien teknisten toimialojen kehittäjänä eri puolella maata. Julkiset hankinnat ja markkinoiden kehittäminen ovat aina yksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista missä tahansa kunnassa tai kaupungissa. City MasterClass -sivuille on hiljattain julkaistu teknisen toimialan perusteet -kurssi, joka on nimenomaan suunnattu päättäjille. Timo epäileekin, että ko. kurssin käyneet päättäjät olisivat ymmärtäneet laajemmin kokonaisuuksia ja olisivat ehkä jättäneet puuttumatta kaupunkipyöräjärjestelmän hankintaan. Toinen aiheeseen sopiva uunituore kurssi on Bikenomics 1, jossa pureudutaan pyöräilyn taloushyötyjen taustoihin, vaikuttavuuteen sekä työkaluihin.