YKsilöllisellä lähestymisTAVALLA säästöjä ja pysyviä muutoksia aikaan
HANKKEEN YHTEENVETO
Mikä homma?
- Navico Oy:n, Sporttest Oy:n ja Finnmap Infra Oy:n yhteistyönä toteutettu Kurikan työpaikkojen liikkumisen ohjauksen hanke 05/2022 – 02/2023.
- Hankkeen tavoitteena oli laatia mukaan lähteneille työpaikoille (Kurikan kaupunki, Jokipiin Pellava Oy, SOK, Aukon Service Oy) suunnitelmat kestävien liikkumismuotojen edistämiseksi.
Mitä tehtiin?
- Liikkumisen ohjauksen suunnitelma Kurikan työpaikoille ja liikkumisen ohjauksen internet -kysely.
- Yhteensä 114 (70 syyskuussa 2022, 44 joulukuussa 2022) hyvinvointitestiä ja liikkumisen ohjauksen henkilökohtaiset ohjelmat testatuille 11 viikon ajalle testien väliselle ajalle. Testeinä kehonkoostumusmittaus ja ns. harjoitustasotesti; kynnyslaktaattitesti pyöräergometrillä.
Mitä tuloksia saatiin?
- Alkutesteissä (n=70) suurimmalla osalla (77 %) testatuista oli merkittäviä puutteita kestävyyskunnossa. Huonoimmassa kestävyyskunnossa olivat nuorimman ikäluokan henkilöt (20-39v.), kestävyyskuntoluokan keskiarvo oli 1,9 (kuntoluokat 1-7, missä 7 = erinomainen ja 1 = heikko)
- Kestävyyskunnon parantumisen keskiarvo oli 15,9 % testiin kahdesti osallistuneilla henkilöillä (n=44). Positiivinen kehitys saatiin lisäämällä 11 viikon jaksolle kevyttä liikkumista, etenkin arkiliikuntaa.
- Suurin osa testatuista (77%) koki saaneensa hyödyllistä tietoa testeistä ja puolet (49%) muutti ajatusmaailmaansa liikunnasta ja liikkumistottumuksiaan.
- Sairauspoissaolojen määrän odotettu vähenemä kahdesti testatulla ryhmällä on 75 työpäivää/v., säästö 26 350 €/v. (n=44)
- Skaalaamalla saman ”kuntokuurin” Kurikan koko työvoimaan voitaisiin saavuttaa 4,2 M€/v säästöt
- Yksilöllinen tiedolla ohjaaminen ja yksilön kohtaaminen on tehokkain tapa saavuttaa tuloksia. Testien tekemisen Hyöty/Kustannus -suhde oli 1,9.
**************
Kädet saveen ja hyötyjä ulos jo hankkeen aikana
Pääsimme oikeastaan ensimmäistä kertaa viemään liikkumisen ohjauksen hankkeisiin liittyviä ajatuksiamme käytäntöön saadessamme toukokuussa 2022 Kurikan kaupungilta iloisia uutisia tarjouskilpailusta. Alun perin uskaltauduimme mukaan kilpailuun, koska hankkeen tarjouspyyntö tuli Kurikan kaupungin liikuntatoimesta teknisen toimialan sijaan.
Olemme näet tuputtaneet kaupunkien teknisille organisaatioille samanlaisia ideoitamme ennenkin mm. pyöräilyn edistämisen, SUMP- (sustainable urban mobility plan) ja LO- (liikkumisenohjaus) tarjouspyyntöihin, mutta heikolla menestyksellä. Lähestymistapamme on näissä tarjoutumisissa ollut tyyppiä ”turhat lätinät sikseen ja aletaan tekemään oikeasti hyviä juttuja samalla”. Ajatuksenamme on ollut saada jo suunnitteluhankkeen aikana käyntiin asioita, jotka vaikuttavat konkreettisesti ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Olemme sen verran monta strategiaa, ohjelmaa ja raporttia vuosien saatossa vääntäneet – ennen hyllyihin ja viime aikoina hakemistojen syövereihin pölyttymään. Kokemuksemme mukaan jo suunnitteluvaiheessa olisi hyvä sitouttaa päättäjiä mukaan. Tällöin toimenpiteiden jalkautukselle saadaan enemmän tukea, kun keskeiset päättäjät ovat jo omakohtaisesti kokeneet kestävän liikkumisen hyödyt.
Ai mitä ne ”kädet saveen” ja” oikeasti tekemään” löpinät käytännössä oikein tarkoittavat? No, sen sijaan että teemme pelkästään suunnitelman ja toimenpidelistan kaupungille ja yrityksille, niin pyrimme sitouttamaan paikallisia ihmisiä ja etenkin johtoa henkilökohtaisesti ottamalla heidät mukaan hyvinvointitestiryhmään. Osoitamme datan avulla yksilöllisesti, missä mennään jaksamisen suhteen ja mitä pitäisi tehdä hyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi. Kokemuksiemme mukaan suurin osa (noin 80%) ihmisistä liikkuu omaan peruskuntoonsa nähden liian vähän ja aivan liian kovaa. Niin sanotut pohjat puuttuvat lähes tyystin. Treenataan, muttei liikuta.
Alkuperäisenä ajatuksena Kurikassa oli naarata keskeinen kahdenkymmenen hengen joukko Navico Oy:n ja Sporttest Oy:n liikkuvan testilabran koekaniineiksi. Kurikan vt. liikuntapäällikkö Samuli Mäenpää innostui testeistä, ja testattavien määrä kasvoi ensin 40:een ja lopulta ensimmäisiin hyvinvointitesteihin valittiin 80 henkilöä. Tunkua olisi ollut lähes tuplasti, kun hankkeessa toteutetun www-kyselyn yhteydessä kartoitettiin halukkaita osallistumaan hyvinvointitesteihin. Valituille henkilöille tehtiin kaksi kertaa hyvinvointitestit sekä henkilökohtaiset liikkumisen suunnitelmat testien väliselle noin 3 kk pituiselle ajanjaksolle. (artikkeli jatkuu videon jälkeen)
Hyvinvointitesteillä ja henkilökohtaisella liikkumisen ohjauksella tehdään elämäntapamuutoksia
Aloitustesteihin saapui valituista 80 henkilöstä 70 henkilöä. Aloitustestien tulos oli meille testaajille aika lailla odotettu. Lähes kahdeksalla kymmenestä (77 %) testatusta oli huomattavia puutteita kestävyyskunnon osalta. Alimpiin kolmeen kuntoluokkaan (luokat 1-3; heikko, huono, välttävä) kuului peräti 57 % testatuista. Etenkin alimmissa kuntoluokissa kestävyyskunnon puutteet tarkoittavat alentunutta palautumiskykyä niin fyysisestä kuin henkisestäkin kuormasta. Huonoimmaassa kestävyyskunnossa olivat nuorimman ikäluokan (20-39v.) henkilöt, mikä on erittäin hälyttävä tulos. Kaikkiaan kuntoluokkia on seitsemän (1,2 ja 3 alle keskitason, luokka 4 on keskiverto, luokat 5 (hyvä) ,6 (erittäin hyvä) ja 7 (erinomainen) yli keskitason kestävyyskuntoluokkia).
Tuore UKK-instituutin tekemä tutkimus osoitti, että huonoimpaan kestävyysluokkaan kuuluvien työntekijöiden sairauspoissaolojen kustannus vuodessa on 67 % korkeampi, kuin kestävyyskunnoltaan hyväkuntoisilla työntekijöillä. Ei kovin hyvä uutinen työnantajille, tai yhteiskunnalle ylipäätään. Kurikan työntekijöiden kestävyyskuntotestien tulos on linjassa reilun kuuden vuoden aikana tekemiemme tuhansien kynnyslaktaattitestiemme kanssa. Ihmiset kuntoilijoista huippu-urheilijoihin treenaavat kovaa, mutteivat liiku muutoin riittävästi. Tämä on aiheuttanut kansallisen kestävyysvajeen, josta esimerkiksi yritykset maksavat kovaa hintaa joka vuosi sairauspoissaoloina.
(artikkeli jatkuu videon jälkeen)
Yhdistelimme saamiamme Kurikan tuloksiamme UKK-instituutin tulosten kanssa. Kurikassa tehdyssä aloitustesteissä syyskuussa 2022 oli kestävyyskunnoltaan huonokuntoisia 57 % (n=70) testatuista, mikä tarkoittaa koko Kurikan työlliseen työvoimaan skaalaten arviolta 4 058 kestävyyskunnoltaan huonokuntoista henkilöä. Näillä henkilöillä kyky palautua kaikesta rasituksesta on merkittävästi alentunut. Aloitustestien yhteydessä testatuille henkilöille kerrottiin henkilökohtaisesti, mitä tulokset tarkoittavat ja mitä henkilön kannattaisi tehdä omassa arjessaan tilanteen parantamiseksi. Suurimmalle osalle annetut ohjeet koskivat matalasykkeisen liikkumisen määrän huomattavaa lisäämistä arkeen harjoittelun rinnalle. Kynnyslaktaattitestin lisäksi testatuille tehtiin kehonkoostumismittaus, jonka avulla pystyttiin hyvin havainnollistamaan muutosta testatun henkilön fysiologiassa.
(artikkeli jatkuu videon jälkeen)
Jo 11 viikossa huomattava parannus kykyyn palautua rasituksesta
Toisiin testeihin tuli 44 henkilöä, eli 26 henkilöä ensimmäisistä testeistä ei päässyt syystä tai toisesta toisella kerralla mukaan. Näiden kahdesti testattujen henkilöiden osalta muutos kestävyyskunnon parantumisessa oli merkittävä (ka=15,9 %). Kymmenen huonokuntoisten ryhmään kuulunutta henkilöä nousi keskitasolle ja keskitason kestävyyskunnon ryhmästä puolet (viisi henkilöä) nousi parhaimpaan kolmeen kestävyyskunnon luokkaan. Muutos saatiin aikaan lisäämällä matalasykkeisen liikunnan määrää testihenkilöiden arkeen. Kyselyn perusteella noin 85 %:lla arkiliikunnan määrä viikossa oli kasvanut edes vähän. Noin viidenneksellä (21,2 %) arkiliikunnan määrä viikossa oli kasvanut huomattavasti (yli 2/vko).
UKK-instituutin tuloksien mukaisesti laskettu odotettu sairauspoissaolojen säästö kahdesti testattujen testihenkilöiden osalta yhden vuoden ajalta on 26 250 €, kun työntekijöiden kestävyyskunto parani testien mukaisesti. Samanlainen ”kestävyyskuuri” koko Kurikan työlliselle työvoimalle tarkoittaisi 4,3 M€ säästöä vuodessa. Hyvinvointitestien ja henkilökohtaisen ohjauksen kustannushyötysuhteeksi saatiin 1,9, eli hyvinvointitestit maksavat itsensä takaisin noin puolessa vuodessa.
Suurin osa (77%) testiryhmään osallistuneista koki saaneensa erittäin hyödyllistä tietoa oman jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Noin puolet (49%) muutti ajattelutapaansa ja liikkumistottumuksiaan testijakson myötä. Nämä tulokset ovat äärimmäisen merkittäviä ko. henkilöiden, heidän työnantajiensa ja koko yhteiskunnan näkökulmasta.Saavutetut taloudelliset hyödyt ovat testattujen vastausten perusteella pitkäaikaisia. Tässä yhteydessä ei odotettuja säästöjä määritelty 10 tai 20 vuoden aikajaksolle. Testeihin kahdesti osallistuneet olivat ehdottoman yksimielisiä siitä, että vastaavanlaisia testitapahtumia tulisi järjestää säännöllisesti oman hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämisen tukemiseksi. Testaajien kokemuksen mukaan parhaat tulokset jaksamisen parantamiseksi saavutetaan säännöllisellä, vähintään kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalla testaamisella.
(artikkeli jatkuu videon jälkeen)
Liikkumisen ohjauksen suunnitelmassa painotetaan yksilöllisyyttä ja yksilön arjen huomioimista
Kurikan LO-hankkeen painottuminen yksilölliseen liikkumisenohjaukseen ja hyvinvoinnin parantamiseen näkyy luonnollisesti myös työpaikoille tehdyssä liikkumisen ohjauksen suunnitelmassa. Painopiste on myös toimintatapojen ja -mallien muuttamisessa sekä niihin liittyvien kipupisteiden ja pullonkaulojen ratkaisemisessa. Tyypillisesti toimenpiteiden tekeminen jää kiinni henkilöresursseista. Liikkumisen ohjauksen asian tärkeys tiedostetaan, mutta kenelläkään ei ole aikaa tehdä juuri mitään asioiden edistämiseksi. Hyviä asioita sisältävät toimenpidelistat jäävät pitkälti toteuttamatta ilman lisäresursseja.
Kurikan työpaikoille laaditussa raportissa painotetaan pysyvän toiminnan aikaan saamista ja liiketoiminnallista näkökulmaa. Esimerkiksi arkiliikunta voi parhaimmillaan olla jo itsessään kannattavaa liiketoimintaa, puhumattakaan sen elinkeinoelämän perusedellytyksiä parantavista vaikutuksista. Liikkumisen ohjaus ei voi olla vain teknisen tai liikennesektorin oma toimintakenttä, vaan se on liitettävä liikunnan ohjauksen, työterveydenhuollon ja ennakoivan terveydenedistämisen toimintoihin. Yksilöllinen lähestymistapa, tiedolla ohjaaminen, yksilön kohtaaminen ja arjen haasteiden huomioiminen sekä niiden ratkaiseminen on tutkitusti tuloksekkain tapa saada aikaan pysyviä elämäntapamuutoksia ja haluttua vaikuttavuutta.
Kurikan LO-hankkeen esittelymateriaali 20.2.2023 (pdf)
Katso Kurikan yrityksille tarkoitettu lyhyt hankkeen tulosten esittelyvideo (kesto 18 min)
***************************
Kirjoittaja Timo Perälä toimi Kurikan liikkumisen ohjauksen hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeeseen osallistuivat myös Sporttest Oy:n Jani Ailovuo sekä Hanna Kaurala Finnmap Infra Oy:stä.
Timo on aktiivisten kaupunkiympäristöjen moniottelija tehden monipuolisia kehittämistehtäviä ihmisten hyvinvoinnin ja menestymisen mahdollisuuksien parantamiseksi. Timo toimii Navico Oy:ssä ohjeistamispäällikkönä eli kaikkien alojen erikoisasiantuntijana 🙂 .